Töitä voi viedä kotiin, mutta kotia ei voi viedä töihin.

Kirsi Piha

Työelämä on vain osa elämää. Lue, mitä Kirsi Piha ajattelee naisena työn, perhe-elämän ja vapaa-ajan yhdistämisestä. Miten Piha kuuntelee sydämensä tahtoa?

Miten usein ajattelet omaa sydäntäsi? Millaisia ajatuksia sinussa silloin herää?

"Sydäntähän ihminen ajattelee kahtalaisesti. Toisaalta tunne tulee sydämestä: oman miehen puhelinsoitto, tyttären halaus ja ajatukset yhteisistä hetkistä aiheuttavat päivittäin positiivista sydämentykytystä.

Sen lisäksi sydän ilmoittaa kiivaalla tykytyksellä kiireestä tai stressistä. Kun on liikaa kaikkea, sydän ilmoittaa ahdistuksesta. Luulen, että sydämen kuunteleminen tarkoittaa sitä, että tekee, kuten tuntee hyväksi.

Sydämen kunnossapitämistä tulee ajateltua liian vähän. Ihmisellä on sellainen kummallinen ominaisuus, että vasta sitten kun jotakin ikävää tapahtuu, huomaa, että olisi pitänyt tehdä jotakin jo aiemmin."

Olet monessa mukana. Mikä tai mitkä asiat ovat Sinulle sydämen asioita?

"Perhe on sydämen asia. Eikä sitä oikein voi rinnastaa mihinkään.

Koen myös sydämen asiana ja missiona auttaa työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Käyn puhumassa ja konsultoimassa yrityksissä ja yhteisöissä asian merkityksestä. Uskon vakaasti, että yritysten kannattaa kiinnittää näihin haasteisiin huomiota. Sitä kautta he saavat parhaat ihmiset töihin, työntekijät pysyvät motivoituneina sekä jaksavat työssä ja kotona paremmin.

Elämä ei ole nollasumma-peli. Mikäli kotona asiat sujuvat, myös työpaikka hyötyy siitä. Yritysten kannattaa investoida työn ja muun elämän yhteensovittamiseen tähtääviin ohjelmiin.

Nuorilla työntekijöillä on erilaiset vaatimukset työelämää kohtaan kuin vaikkapa suurilla ikäluokilla. Tänä päivänä arvostetaan omaa ja perheen yhteistä aikaa. Kiirettä ei ihannoida. Elämässä pitää olla muutakin kuin työ. Palkankorotus ja isompi työsuhdeauto eivät välttämättä riitä houkuttelemaan parhaita osaajia juuri meidän firmaan. Rakenteidenkin on muututtava."Miten paljon ulkoaohjatut asiat pyörittävät päivääsi? Oletko oman elämäsi hyvä haltija? Oletko joskus eksyksissä omassa elämässäsi?

"Luulen, että kaikki ovat ajoittain vähän eksysissä. Elämän täydellinen hallinta on illuusio. Mutta elämään tulevien asioiden määrää voi yrittää karsia.

Minusta paras ajanhallinnan motto tulee Henry David Thoreaulta jo 1800-luvulta: "Yksinkertaista, yksinkertaista, yksinkertaista." Jos on liian vähän aikaa ja liian paljon tehtäviä, on pakko karsia tehtäviä.

Yritän pitää asioiden ja töiden määrän kurissa ja itseni jonkinlaisessa järjestyksessä ja aikataulussa. Pyrin erottamaan työ- ja vapaa-ajan niin, että aidosti elän myös elämää, johon eivät pääse excel-taulukot tai powerpointit. Tietokone, sähköposti ja kännykkä ovat moderneja vitsauksia siinä mielessä, että ne tuovat työt koko ajan luo. Niitä pitää oppia hallitsemaan. Aina ei tarvitse olla tavoitettavissa."

Mitkä ovat kolme parasta kiireenkesytys -keinoasi?

Parhaat kiireenkesytys -keinoni ovat:
1. Sulje kännykkä.
2. Sulje tietokone.
3. Ota käteen romaani

Osaatko sanoa EI? Miten neuvoisit "liian kilttejä" kohtalonsisaria, joiden kalenterit täyttyvät kuin huomaamatta, sanomaan tarvittaessa EI?

"Osaan sanoa EI, vaikka se on vaikeaa. Jos kalenteri on täynnä, jollekin asialle on pakko sanoa EI. Silloin kannattaa sanoa EI sellaisille asioille, joita ei oikeasti halua kalenteriinsa tai jotka eivät ole välttämättömiä. Mieluisille asioille pitäisi aina löytyä tilaa.

Jos ei muuten saa omaa aikaa, merkitse kalenteriin "Kriisipalaveri" - se säväyttää, jos joku sattuu katsomaan kalenteriasi!

Kukaan muu ei sano puolestani EI. Minulla itselläni on velvollisuus pitää itseni voimissani."

Miten ja milloin kaikkia riivaama kiireys on syntynyt?

"Kiireys on osin olemassaolevaa ja osin asennetta. Monesti kiireen tunteen voi rauhoittaa hengittämällä syvään ja yksinkertaisesti päättämällä, ettei hosu eikä pidä kiirettä. Silti asiat hoituvat samaan tahtiin tai jopa paremmin.

Kiire tulee siitä, että me kilpailemme koko ajan. Haluamme paremman statuksen, hienomman käsilaukun ja tyylikkäämmän asunnon.

Nykyinen maratonvillitys suorastaan ärsyttää minua. Sitä perustellaan itsensä kanssa kilvoittelulla. Onko pakko kilpailla itsensäkin kanssa? Oleminen tuntuu olevan poissa muodista. Ja silti se on sitä, mitä kaikki eniten elämäänsä toivovat. Pysähtyminen tuntuu olevan vaikeaa. "Minulla on kiire - olen olemassa", on uusi sanontamme."

Milloin viimeksi kuuntelit omaa sydämesi tahtoa? Entä muistatko tilanteita, joissa sydämen tahtoa olisi pitänyt kuunnella vielä enemmän?

"Täytyy olla tarkkana, ettei oikeuta laiskottelua puhumalla sydämen tahdosta. Minun ainakin pitää välillä ryhdistäytyä, sillä osaan laiskotella liiankin hyvin! Usein "järjellä", mutta intuitiota vastaan tehdyt ratkaisut paljastuvat huonoiksi."

Miten ratkaiset työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen eri rooleissasi: poliitikkona, yrittäjänä, äitinä, ystävänä ja kumppanina?

"Pidän kiinni siitä, että elämässä on eri ajat työlle ja vapaa-ajalle. Meillä joka ilta klo 18-20 on tietokoneetonta ja kännykätöntä aikaa. Se oli aluksi todella vaikeaa! Pyrin myös jättämään pois turhat iltamenot ja tilaisuudet.

Toki se, että olen itse itseni pomo helpottaa työn ja vapaa-ajan yhdistämistä."

Oletko koskaan tuntenut pinkovasi oravanpyörässä? Miten silloin toimit - löysitkö oven oravanpyörästä omin avuin?

"Nuorena en malttanut olla tarttumatta kaikkiin eteen tuleviin mahdollisuuksiin. Jossain vaiheessa huomasin, että haluan rauhallisempaa ja omaehtoisempaa elämää. Siksi yrittäjäksi ryhtyminen tuntui hyvältä. Tuntuu myös sydämessä hyvältä, kun tekee asioita mitkä tuntuvat tärkeiltä ja luo itselleen työpaikan."

Tutkimusten mukaan naisilla on edelleen huomattavasti vähemmän vapaa-aikaa kuin miehillä. Naiset vieläpä tekevät useita asioita samanaikaisesti: Jos nainen silittää ja katselee samalla televisiota, se lasketaan naisen vapaa-ajaksi eikä kotitöiden tekemiseksi. Mikä saisi meidät naiset rentoutumaan ja keskittymään kerrallaan vain yhteen asiaan ja näin nauttimaan vapaa-ajastamme kunnolla?

"Multitasking-termi on yksi suurimpia typeryyksiä, mitä nainen on itselleen keksinyt! Me jopa ylpeilemme sillä, miten pystymme tekemään useita asioita yhtä aikaa. Paljon järkevämpää on keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Ja jättää siivoaminen ja silittäminen vähemmälle.

Kaksi asiaa helpottaa erityisesti naisia: palveluiden käyttäminen ja verkostot. Myös joustavuus työajoissa on monen perheenäidin pelastus. Naisten omissa asenteissa on myös parantamisen varaa. Ei kotona tarvitse aina olla niin perfektionisti.

Voi esimerkiksi tehdä listan kotitöistä ja jakaa tehtäviä perheenjäsenten kesken. Meillä 7-vuotias tytärkin on saanut tehtäviä. Hän tyhjentää tiskikoneen päivittäin ja pitää oman huoneensa siistinä. Jakamisprosessia pitää jatkaa niin kauan, että se tuntuu kaikista oikeudenmukaiselta."

Miten suomalainen nainen voisi paremmin kuunnella omaa sydämen tahtoaan, elää omaehtoisempaa ja onnellisempaa elämää sekä kiepsauttaa itsensä oravanpyörästä oman elämänsä keskiöön?

"Kuuntelemalla sydäntään. Ei ole muuta tietä."

Media ja self help -oppaat antavat vinkkejä siihen, miten nainen voi vastata nyky-yhteiskunnan naisille aiheuttamiin tunteisiin kuten kiireeseen tai riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteisiin. Oppaat eivät kuitenkaan pureudu syihin näiden tunteiden takana. PuNainen NaisenSydän -toimintaohjelma pyrkii sitä vastoin pureutumaan jo niihin syihin, jotka saavat aikaan negatiivisia tunteita.
Uskotko, että tämän ohjelman mukaisesti nainen voi terveellä itsekkyydellä, rakastamalla vähän enemmän itseään, kuuntelemalla sydämensä tahtoa ja toimimalla sen mukaisesti, muuttaa elämäänsä onnellisemmaksi ja sitä kautta parantaa myös sydämen hyvinvointia?

"Tämä on syy, miksi PuNainen-toimintakampanja minua viehättää. Idea on estää sydämen loppuunpalamista eikä korjata jälkiä vasta sitten, kun katastrofi on jo tapahtunut.

Minua ärsyttää se, miten moni julkisuuden henkilö kertoo burn outistaan kaunistellen. Selitetään, kuinka burnout on seuraus perfektionismista. Ikään kuin jokaisen kunnon työntekijän tulisi palaa loppuun.

Loppuunpalaminen ei ole merkki täydellisyydestä. Päinvastoin se on vastuuttomuutta itseä ja lähipiiriä kohtaan.

Meillä jokaisella on vastuu pitää itsestämme huolta. Mikäli työssä ahdistaa, meillä on velvollisuus ilmoittaa asiasta ja pyrkiä normalisoimaan tilanne.

Usein nainen polttaa itsensä loppuun pyrkiessään ylöspäin yhteiskunnan tai yrityksen hierarkiassa. En usko, että sellainen ihminen, joka on niin ulkoaohjautuva, että antaa itsensä palaa loppuun, voi olla hyvä johtaja.

Jokaisen kannattaa itse miettiä, mitkä roolit elämässään ottaa ja millä intensiteetillä niitä toteuttaa. Ei elämän ole tarkoitus olla pelkkää hammastenkiristystä. Pitää jättää väljyyttä!"

Monet ruuhkavuosiaan elävistä 30-45-vuotiaista naisista elää joko korvike-elämää tai sitten kun -elämää. Korvike-elämässä ostelemalla ja muulla ulkokohtaisella toiminnalla korvataan oikeat tunteet. Miten korvike-elämästä pääsee eroon? Miten naiset saadaan elämään ja nauttimaan tässä ja nyt?

"Pysähtymällä ja miettimällä tarkasti, mitä elämältä haluaa. Työn ja muun elämän yhteensovittamista pitää tarkastella säännöllisesti. Ei kukaan tee päätöstä, että uhraa elämänsä, avioliittonsa ja ihmissuhteensa työlle. Se tapahtuu varkain, huomaamatta, jokaisen pienen päätöksen kautta, joita teemme päivittäin."

SIVUN ALKUUN »